Pikaperjantai

Noniin, lähti helmasta palanen. Tykkäilen, jäi noin polvimittaiseksi ja on varsin mukava! (Hassua muuten katsoa tuota tukkaa, kumman pitkä taas...)


Ja onpas ryppyinen helma. Mutta hyvää viikonloppua, tämä voisi harkita nukkumista...

Itseommeltu! Selbstgenäht! IT'S DONE

Viimeinkin! Ponnistelujen jälkeen (ja muutamien vastoinkäymisten siivittämänä) olen viimein saanut vanhojenjatkomekkoni valmiiksi! Vaikka jotkut saumat ovat hieman epäsiistejä sisältä tai joku tikkaus vähän repsottaa, kukaan ei niitä näe. :D Oma on mekkoni, ja siitä todellakin tuli juuri sen näköinen, millaiseksi sen olin aluksi kuvitellutkin. Alkuajatus oli "olkaimeton mekko suurehkolla helmalla, ehkä pitsiä jossain yksityiskohtana". Ja tadaa, tässä on lopputulos!

(klikklik isommaksi)

En omistanut tarpeeksi pitkää vetoketjua, joten lisäyksityiskohtana valkoinen nyöritys selässä. Tuossa nauha on hieman pitkä, luultavasti sitä vielä vähän pätkäisen. Vaikka suttuinen kuva, kyllä siitä nyt jotain selvää saa! Pidän muuten noista kengistä todella paljon, mutta kymmenen sentin korkonsa vuoksi (ja mitättömän päkiän alle jäävän osan) en kuitenkaan ole päässyt rakkaita herrainkenkäkorkkareita ihan ylettömästi käyttämään. Luultavasti siis päädyn laittamaan jatkoille eräät jo hieman kärsineet valkoiset, pyöreäkärkiset korkkarit, joiden viisisenttinen korko mahdollistaa armottoman biletyksen ilman kipeitä päkiöitä... Testattu!

Todellakin, h-hetki koittaa ylihuomenna. Iiks, kampaaja, iiks kaikki. Kävin muutamia viikkoja sitten suunnittelemassa kampaustani, ja hieman tämän suuntaista on luvassa:


Lopputuloksesta pitäisi tulla kikkuraisempi ja vielä enemmän 60-luvun sihteerikkö -lookalike.

Loppuun vielä pienoinen sneak peak puvusta!


Näyttääpäs hassulta, kummallinen kuva... Mutta tsemppiä kaikille Wanhoille 2009! Ehkä tapaamme Sörnäisten voimalassa. ;)

Muikistelua ja itselaukaisinihkutusta

Hahaa! Kiireisen ja ihanan syysloman jälkeen sain viimeinkin itseäni niskasta kiinni - VANNEHAMEENI ON VALMIS!

Kyseessä on siis äitini hääpuvun alushame, johon laitoin kaksi vannejuttua. En tiedä, miksi tuota kaksinkerroin ommeltavaa muovisysteemiä oikein kutsutaan, mutta sitä meni yhteensä noin 5 m. Ompelin kujat, ja pujotin vanteet sisälle, as simple as that. (Nyt vain toivotaan, että ne menivät edes jotenkin suoraan...)


Olen vain jotenkin niin iloinen tästä tuotoksesta! Kuten kuvista näkee, oli hauskaa leikkiä hamosen kanssa ja olla ISO. Hee, ihaninta tässä on, että tällä tavoin vanhojenpuku edistyy jälleen askeleen. Pientä ahdistusta alkaa tulla aiheesta kengät yms. sälä, tuntuu, että jo niin monet ovat senkin hoitaneet. Onneksi parini on sen verran pitempi, että minkäänlaisia korko-ongelmia tuskin tulee olemaan. :D Kyse on vain pikemminkin siitä, mitä minun jalkani kestävät.

Seuraavana tekisi mieli iskeä kiinni tähän kankaaseen - pari metriä lähti kahdella eurolla mukaan vähän aikaa sitten Kansallisteatterin kirppikseltä, joka oli muuten aikas ihana.

Opiskelun korvaavaa toimintaa

Syysloma! Ah ihanuus, pieni breikki tähän krhm rankkaan opiskeluun (neljä kurssia + itsenäinen, ups). Hypärit olen yrittänyt käyttää tehokkaasti esim. itsenäisen bilsan tekemiseen, mutta hupsista, ei se ihan niin mennytkään. Hypärit on vallannut jo koeviikolta jumittunut neulominen.


Äidin työkaveri tilasi villasukat. Siitä on muuten aika toooodella pitkä aika, kun viimeksi olen neulonut sukkaa, joten kantapään kanssa oli hieman enemmän ongelmia. Jotenkin sukkien neulominen on kyllä ihan mukavaa, niin selkeää ja työvaiheisiin jakautuvaa: varsi, kantalappu, kantapään kavennukset, sädekavennukset, suora ja kärkikavennus. Silti, se kantapää, varsinkin kun lanka on mustaa... Kiroilua, angstailua ja purkamista.


Ja viimeinkin sain sen cosplay-asun valmiiksi! Vetoketjut paikalleen, kauluksen ja päähineen kasattua ja tadaa! Kaverin oli toki heti päästävä asua sovittamaan - vaikka sitten keskellä koulua. Koulusihteerikin tuli kysymään, että onko tänään jokin pukeutumispäivä. Julminta toki oli, että kysymys oli osoitettu meille molemmille. Ilmeisesti sihteerin mielestä pukeutumiseni sitten on vähän epätavallista. Oli pakko nimittäin saada ylisöpö pikkupojan merimieslakki käyttöön! Pelastin lakin Fidan lajittelukeskuksesta muiden ihanuuksien mukana.


Läke onnistui nappaamaan hatusta sievän salakuvan. Yritän tässä vielä etsiä jotain suloista isoa nappia, johon pienoismalleja harrastava kaveri lupautui maalaamaan uuden ankkurin. Merimieshatun ankkuri oli murtunut, hiutunut ja hajonnut, joten irrotin sen ennen käyttöönottoa.

Ohhoh. Pitäisi kyllä nyt hieman taas kunnostautua tämän postaustahdin kanssa. Kyllä minä vielä täältä nousen! Viikonloppuna edustusta EYP:ssa, toivottakaa onnea poliittiseen elämään. :'D

Sunnuntailagaus

Kävin tosiaan perjantaina taas ompelijalla, ja vanhojentanssipukuasia edistyy oikein loistavasti! Sovimme ompelijan kanssa, että teen itse vannehameen ja sen jälkeen hän pääsee myös itse puvun helman kimppuun. Ihihiii oon ihan innokas pieni lapsi tässä, siitä tulee kiva! Ootan vaan innolla kun sitten pääsen valmista pukua sovittelemaan!<3 Tässä kuitenkin illan tuotos, "puolikas vannehame" eli toinen vanne vielä uupuu.


Toinen vanne siis tulee noin 20 cm tämän yläpuolelle. Ryppyinen ja argh, mutta piti nyt päästä kuvaamaan :D tein tuon siis äitini hääpuvun alushameesta.Hääpuvun virallinen vannehame on kadonnut jonnekin aikojen saatossa.


Lisäksi kouluneulontani on alkanut toimia eräänlaisena mainoksena. Säiden kylmetessä alkaa pipo- ja lapastilauksia tulla aika paljonkin enemmän. Tässä eräs hmm pipo, kuva on hyyyvin epämääräisestä kuvakulmasta ja vielä tärähtäny! Way to go jälleen kyllä.


Joo. Eipäs tullut mitenkään kovin asiapitoinen postaus, mutta tässä vielä kaverin cosplay-asun tämänhetkinen tila, eli kaulus on myös tullut tähän maailmaan.

Husqvarnasymbioosi

Tänään alkoivat Stockmannilla Hullut päivät, joka itseni kohdalla tarkoittaa lähinnä äärimmäistä ruuhkaa kouluun mennessä. Bussi matelikin etanavauhtia ainakin puolitoista kilometriä, joten ruotsintunnille valui ihmisiä aika paljonkin myöhässä. Onneksi opettajat edes tässä kohtaa vähän ymmärtävät. (Tietenkin voisi lähteä yhtä bussia aikaisemmalla, mutta uni nyt vain tuntui maistuvan vähän paremmin...)

Tuplahypäri, joten olihan sinne Stockalle kuitenkin iiiiihan pakko mennä, vähän vain kurkistamaan. No, maksoin muutaman euron velkani kaverille ostamalla hänelle brownie-leivontamixiä. :D Suuntasin kuitenkin lähellä olevaan Eurokankaaseen etsimään sopivaa vetoketjua edellisen postauksen cosplay-asuun. Loistava yksilö tulikin vastaan, ja mukaan tarttui myös hieman muuta.


Pitsit olivat jonkinlaisessa tarjouksessa, joten yksi nippu pääsi mukaan. Ihastuin myös satiininauhojen värivalikoimaan, joten en voinut vastustaa kiusausta. :) Varsin meerimäisiä ostoksia. Vetoketjusta olen iloinen, nyt saan suurimman osan cosplay-asusta valmiiksi, eli enää kaulus ja päähine + vähän muuta sälää. Tältä näyttää lähes valmis mekko:


Silitän sen kyllä kun on valmis :D ei hätää. Sain tuon lisäksi eilen viimeinkin kavennettua erään Fidan lähetyskeskuksesta löytämäni liivimekon. Lisäksi mietin, miten voisin tehdä siitä hieman hauskemman. Lopulta päädyin niinkin yksinkertaiseen kikkaan, että laitoin helmaan kuminauhan, jolloin helman korkeutta ja pussimaisuutta voi säädellä helposti. Lisäksi vannoutuneena hameiden ja mekkojen käyttäjän tuo on varsin kätevää: aina tiedät kuminauhan olinpaikan mukaan, missä helman raja liikkuu... :) Kuvassa myös Kansallisteatterin kirppikseltä bongattu punainen vyö.


Siinä onkin myös aika lailla kaikki, mitä minulla oli tänään päällä. Vilpoisan aamun vuoksi mukana oli myös pitkä harmaa villatakki ja Tuutikki-pipo (+ikisuosikki kasaribleiseri). Olisin halunnut ottaa ihanat uudet poponi eli Vagabondin Volt-nauhakengät kuvaan mukaan, mutta 7,5 cm korot ja koko päivän kävely niillä alkoi tuntua hieman liikaa päkiöissä. Korkkarikuntoni on huono, pitänee vielä treenata.

Ja nyt takaisin ompelukoneen ääreen! Päiväni menevät tässä kahden koneen väliä ravatessa. :D

Pukuleikki

Ohhoh. Onpas ollut taas aikamoista paikasta toiseen juoksemista ja epämääräistä heilumista. Uuden jakson alkaessa aina ajatukset ovat vähän kevyemmät ja tärkeät asiat unohtuvat (krhm juu siis viikonloppu ilman läksyjä yms. koulujuttuja houkuttaa kiireiseen ja sosiaaliseen elämään).

Mutta mutta! Olenpa tässä saanut joitain juttuja aikaankin. Tässä ensin rakas ystäväni, Husqvarna Viking 118!


Projektina tässä siis kaverini Cosplay-asu. Etsin kaavat jostain ikivanhasta Suuri Käsityö -lehdestä ihan sellaiseen perusmekkoon, ja tällainen siitä pitäisi tulla kaikkineen:

Kuva täältä

Sain kaverilta kankaat jo jonkin aikaa sitten, mutta meni hetki ennen kuin sain kunnolla aloitettua. Nyt onneksi aikaa koeviikkojen sun muiden jälkeen, ja tästä se syntyy!


Eteen pienet muotolaskokset ja valkoiset applikoinnit koristeina. Lisäksi vielä teen mallikuvassa olleet päähässäkän, kauluksen ja hanskojen osana olevat tsydeemit (ah selkeä termistö). Pitäisi vähän haipakkaa pitää. Muuten luulen, että ei ole mitään ongelmia, mutta kauluksen kanssa hieman. En oikein ole varma, että osaanko ihan ilman kaavoja semmoisen tehdä. Enköhän, on aikaisemminkin kaavoitta ommellut. :D

Lisäksi on jäänyt pahasti tuo koeviikkoneulonta päälle... Lankakerien loppuja piti johonkin käyttää, joten tällaista ööh, sekasikiötä sitten luvassa.


Ja tittididii, nehän ovat toki lapaset, musta-valko-harmaat yksilöt. Raidat ihan sikin sokin, onneksi yksi kaveri lupasi vastaanottaa nämä. Neuloin iloisesti ajatuksissani enkuntunnillakin, onneksi opettaja oli suht liberaali tämänkin suhteen. Ehkä voisin vähentää tätä mummoilua tunneilla, vois saada vähän paremman kuvan mun opiskelumotivaatiosta...

Tänään käväistiin muuten Kansallisteatterin kirppiksellä. Tungosta, krinoliinit menneet kättelyssä hattujen tavoin. Mukaani tarttui pala kangasta, persikansävyinen villatakki ja punainen vyö. :)



Ps. Yritin kuvata eilen hienosti vannehameyritelmääni prinsessakruunun kera, mutta kamera kuoli. Lupaan kyllä esitellä vielä senkin. :D

Ruutukuosia ja jäätelön yliannostus = Meerin lauantai

Viikonloppusuunnitelmat hieman muuttuivat, joten minulle jäi aivan ihana ja rauhaisa koti-ilta ja koko kämppä omaan käyttööni. No, päätin sitten olla viimein tehokas ja jopa saada jotain aikaiseksi! Ompelin nelivuotiaan mekon helmasta suloisen pienen ruutuhameen.



Punaiset sukkikset olivat pesussa, joten vetäisin mösähtäneen treeni-Meerin (aah ylimääräiset harjoitukset ja vammaileva lonkka = ibuprofeenia ja hampaiden kiristelyä) jatkoksi sitten nuo oranssit. Huono ratkaisu, mätsään liikaa päiväpeittooni. Tuohon vielä harmaata niin avot, olen ihan rajavartiolaitoksen värinen. Rajaukset päin persettä myös, hienoa! Tuntuupa taas niin taitavalta. Pitäisi vähän panostaa tähän kuvien laatuun enemmän...

Tässä vielä lähempää kuva kuosista. Hame on tummanvihreä-valko-punainen, vaikka kamera vallan muuta väittäisi.


Äh, tämänpäiväinen ruokavalioni on koostunut jäätelöstä, vauvaruuasta ja puurosta. (Äh tätä öklötystä, onneksi ompelija tekee vanhojenpuvun - vielä ei tartte ajatella saumojen ratkomista...) Nyt ei kyllä tee mieli yhtään mitään muuta kuin kupposta teetä ja neulepuikkoja. Löysin sesongista huolimatta puuvillalangat uutta tilauspipoa varten, eikun hommiin. :) Lisäksi olohuoneen sohvalla odottelevat kutsuvasti jenkki-Elle ja Vogue. Isi oli kiva ja toi Nykistä tullessaan^_^ kirosi kyllä suuresti lehtien painoa. Pah, kyllä nyt iso mies pari aviisia jaksaa rakkaalle tyttärelleen kantaa! :D