Hahaa! Kiireisen ja ihanan syysloman jälkeen sain viimeinkin itseäni niskasta kiinni - VANNEHAMEENI ON VALMIS!
Kyseessä on siis äitini hääpuvun alushame, johon laitoin kaksi vannejuttua. En tiedä, miksi tuota kaksinkerroin ommeltavaa muovisysteemiä oikein kutsutaan, mutta sitä meni yhteensä noin 5 m. Ompelin kujat, ja pujotin vanteet sisälle, as simple as that. (Nyt vain toivotaan, että ne menivät edes jotenkin suoraan...)
Olen vain jotenkin niin iloinen tästä tuotoksesta! Kuten kuvista näkee, oli hauskaa leikkiä hamosen kanssa ja olla ISO. Hee, ihaninta tässä on, että tällä tavoin vanhojenpuku edistyy jälleen askeleen. Pientä ahdistusta alkaa tulla aiheesta kengät yms. sälä, tuntuu, että jo niin monet ovat senkin hoitaneet. Onneksi parini on sen verran pitempi, että minkäänlaisia korko-ongelmia tuskin tulee olemaan. :D Kyse on vain pikemminkin siitä, mitä minun jalkani kestävät.
Seuraavana tekisi mieli iskeä kiinni tähän kankaaseen - pari metriä lähti kahdella eurolla mukaan vähän aikaa sitten Kansallisteatterin kirppikseltä, joka oli muuten aikas ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti