Pieniä iloisia asioita

Kuva: Flickr, Hanna Andersson

Olen tullut tulokseen, että keskiviikot ovat tällä lukkarilla virallisesti neulontapäiviä. Tuplahypärillä ei kuitenkaan saa mitään järkevää aikaiseksi, kun on ihmisiä ja hälinää välillä ympärillä, joten puikot vaan käteen ja huitomaan. Tänäänkin keskustelin ihmisten kanssa kaikenlaista kieltenopiskelusta aina Minttuun ja Villeen. Olen ilmeisesti hyvin, hyvin epäsivistynyt, sillä en ollut koskaan aikaisemmin kuullut ko. biisiä! Tai siis tiesin siitä ja olin lukenut aiheesta paljon, mutta äsken vasta kuuntelin sen oikeasti. Ihana 80-luku, koko loppupäivän soi sitten päässä "kappas vaan, Minttu sekä Ville, pihkaantuu, näyttää ihan sille..."

Kotiin päästyäni päätin hieman ansaita rahaa ja silittää vanhempieni työpaitoja (molemmilla virkapuvut, naureskelevat muiden työvaateongelmille). Siinä samalla radiota kuunnellessa YleX:n Nettietsivässä mainittiin knit sean neulegraffitit. Muistelin, että olin itsekin joskus eksynyt samaiseen blogiin, ja äsken kävin sitten tsekkailemassa uudestaan! Hii, idea on kyllä niin mukava ja ihana, rupesi ihan mietityttämään, että pitäisikö itsekin ruveta harrastelemaan satunnaista neuleanarkiaa. :>

Muttamutta! Kohta kutsuvat balettitangot. Katsotaan, miten lonkkani tänään voi.