Muikistelua ja itselaukaisinihkutusta

Hahaa! Kiireisen ja ihanan syysloman jälkeen sain viimeinkin itseäni niskasta kiinni - VANNEHAMEENI ON VALMIS!

Kyseessä on siis äitini hääpuvun alushame, johon laitoin kaksi vannejuttua. En tiedä, miksi tuota kaksinkerroin ommeltavaa muovisysteemiä oikein kutsutaan, mutta sitä meni yhteensä noin 5 m. Ompelin kujat, ja pujotin vanteet sisälle, as simple as that. (Nyt vain toivotaan, että ne menivät edes jotenkin suoraan...)


Olen vain jotenkin niin iloinen tästä tuotoksesta! Kuten kuvista näkee, oli hauskaa leikkiä hamosen kanssa ja olla ISO. Hee, ihaninta tässä on, että tällä tavoin vanhojenpuku edistyy jälleen askeleen. Pientä ahdistusta alkaa tulla aiheesta kengät yms. sälä, tuntuu, että jo niin monet ovat senkin hoitaneet. Onneksi parini on sen verran pitempi, että minkäänlaisia korko-ongelmia tuskin tulee olemaan. :D Kyse on vain pikemminkin siitä, mitä minun jalkani kestävät.

Seuraavana tekisi mieli iskeä kiinni tähän kankaaseen - pari metriä lähti kahdella eurolla mukaan vähän aikaa sitten Kansallisteatterin kirppikseltä, joka oli muuten aikas ihana.

Opiskelun korvaavaa toimintaa

Syysloma! Ah ihanuus, pieni breikki tähän krhm rankkaan opiskeluun (neljä kurssia + itsenäinen, ups). Hypärit olen yrittänyt käyttää tehokkaasti esim. itsenäisen bilsan tekemiseen, mutta hupsista, ei se ihan niin mennytkään. Hypärit on vallannut jo koeviikolta jumittunut neulominen.


Äidin työkaveri tilasi villasukat. Siitä on muuten aika toooodella pitkä aika, kun viimeksi olen neulonut sukkaa, joten kantapään kanssa oli hieman enemmän ongelmia. Jotenkin sukkien neulominen on kyllä ihan mukavaa, niin selkeää ja työvaiheisiin jakautuvaa: varsi, kantalappu, kantapään kavennukset, sädekavennukset, suora ja kärkikavennus. Silti, se kantapää, varsinkin kun lanka on mustaa... Kiroilua, angstailua ja purkamista.


Ja viimeinkin sain sen cosplay-asun valmiiksi! Vetoketjut paikalleen, kauluksen ja päähineen kasattua ja tadaa! Kaverin oli toki heti päästävä asua sovittamaan - vaikka sitten keskellä koulua. Koulusihteerikin tuli kysymään, että onko tänään jokin pukeutumispäivä. Julminta toki oli, että kysymys oli osoitettu meille molemmille. Ilmeisesti sihteerin mielestä pukeutumiseni sitten on vähän epätavallista. Oli pakko nimittäin saada ylisöpö pikkupojan merimieslakki käyttöön! Pelastin lakin Fidan lajittelukeskuksesta muiden ihanuuksien mukana.


Läke onnistui nappaamaan hatusta sievän salakuvan. Yritän tässä vielä etsiä jotain suloista isoa nappia, johon pienoismalleja harrastava kaveri lupautui maalaamaan uuden ankkurin. Merimieshatun ankkuri oli murtunut, hiutunut ja hajonnut, joten irrotin sen ennen käyttöönottoa.

Ohhoh. Pitäisi kyllä nyt hieman taas kunnostautua tämän postaustahdin kanssa. Kyllä minä vielä täältä nousen! Viikonloppuna edustusta EYP:ssa, toivottakaa onnea poliittiseen elämään. :'D

Sunnuntailagaus

Kävin tosiaan perjantaina taas ompelijalla, ja vanhojentanssipukuasia edistyy oikein loistavasti! Sovimme ompelijan kanssa, että teen itse vannehameen ja sen jälkeen hän pääsee myös itse puvun helman kimppuun. Ihihiii oon ihan innokas pieni lapsi tässä, siitä tulee kiva! Ootan vaan innolla kun sitten pääsen valmista pukua sovittelemaan!<3 Tässä kuitenkin illan tuotos, "puolikas vannehame" eli toinen vanne vielä uupuu.


Toinen vanne siis tulee noin 20 cm tämän yläpuolelle. Ryppyinen ja argh, mutta piti nyt päästä kuvaamaan :D tein tuon siis äitini hääpuvun alushameesta.Hääpuvun virallinen vannehame on kadonnut jonnekin aikojen saatossa.


Lisäksi kouluneulontani on alkanut toimia eräänlaisena mainoksena. Säiden kylmetessä alkaa pipo- ja lapastilauksia tulla aika paljonkin enemmän. Tässä eräs hmm pipo, kuva on hyyyvin epämääräisestä kuvakulmasta ja vielä tärähtäny! Way to go jälleen kyllä.


Joo. Eipäs tullut mitenkään kovin asiapitoinen postaus, mutta tässä vielä kaverin cosplay-asun tämänhetkinen tila, eli kaulus on myös tullut tähän maailmaan.

Husqvarnasymbioosi

Tänään alkoivat Stockmannilla Hullut päivät, joka itseni kohdalla tarkoittaa lähinnä äärimmäistä ruuhkaa kouluun mennessä. Bussi matelikin etanavauhtia ainakin puolitoista kilometriä, joten ruotsintunnille valui ihmisiä aika paljonkin myöhässä. Onneksi opettajat edes tässä kohtaa vähän ymmärtävät. (Tietenkin voisi lähteä yhtä bussia aikaisemmalla, mutta uni nyt vain tuntui maistuvan vähän paremmin...)

Tuplahypäri, joten olihan sinne Stockalle kuitenkin iiiiihan pakko mennä, vähän vain kurkistamaan. No, maksoin muutaman euron velkani kaverille ostamalla hänelle brownie-leivontamixiä. :D Suuntasin kuitenkin lähellä olevaan Eurokankaaseen etsimään sopivaa vetoketjua edellisen postauksen cosplay-asuun. Loistava yksilö tulikin vastaan, ja mukaan tarttui myös hieman muuta.


Pitsit olivat jonkinlaisessa tarjouksessa, joten yksi nippu pääsi mukaan. Ihastuin myös satiininauhojen värivalikoimaan, joten en voinut vastustaa kiusausta. :) Varsin meerimäisiä ostoksia. Vetoketjusta olen iloinen, nyt saan suurimman osan cosplay-asusta valmiiksi, eli enää kaulus ja päähine + vähän muuta sälää. Tältä näyttää lähes valmis mekko:


Silitän sen kyllä kun on valmis :D ei hätää. Sain tuon lisäksi eilen viimeinkin kavennettua erään Fidan lähetyskeskuksesta löytämäni liivimekon. Lisäksi mietin, miten voisin tehdä siitä hieman hauskemman. Lopulta päädyin niinkin yksinkertaiseen kikkaan, että laitoin helmaan kuminauhan, jolloin helman korkeutta ja pussimaisuutta voi säädellä helposti. Lisäksi vannoutuneena hameiden ja mekkojen käyttäjän tuo on varsin kätevää: aina tiedät kuminauhan olinpaikan mukaan, missä helman raja liikkuu... :) Kuvassa myös Kansallisteatterin kirppikseltä bongattu punainen vyö.


Siinä onkin myös aika lailla kaikki, mitä minulla oli tänään päällä. Vilpoisan aamun vuoksi mukana oli myös pitkä harmaa villatakki ja Tuutikki-pipo (+ikisuosikki kasaribleiseri). Olisin halunnut ottaa ihanat uudet poponi eli Vagabondin Volt-nauhakengät kuvaan mukaan, mutta 7,5 cm korot ja koko päivän kävely niillä alkoi tuntua hieman liikaa päkiöissä. Korkkarikuntoni on huono, pitänee vielä treenata.

Ja nyt takaisin ompelukoneen ääreen! Päiväni menevät tässä kahden koneen väliä ravatessa. :D

Pukuleikki

Ohhoh. Onpas ollut taas aikamoista paikasta toiseen juoksemista ja epämääräistä heilumista. Uuden jakson alkaessa aina ajatukset ovat vähän kevyemmät ja tärkeät asiat unohtuvat (krhm juu siis viikonloppu ilman läksyjä yms. koulujuttuja houkuttaa kiireiseen ja sosiaaliseen elämään).

Mutta mutta! Olenpa tässä saanut joitain juttuja aikaankin. Tässä ensin rakas ystäväni, Husqvarna Viking 118!


Projektina tässä siis kaverini Cosplay-asu. Etsin kaavat jostain ikivanhasta Suuri Käsityö -lehdestä ihan sellaiseen perusmekkoon, ja tällainen siitä pitäisi tulla kaikkineen:

Kuva täältä

Sain kaverilta kankaat jo jonkin aikaa sitten, mutta meni hetki ennen kuin sain kunnolla aloitettua. Nyt onneksi aikaa koeviikkojen sun muiden jälkeen, ja tästä se syntyy!


Eteen pienet muotolaskokset ja valkoiset applikoinnit koristeina. Lisäksi vielä teen mallikuvassa olleet päähässäkän, kauluksen ja hanskojen osana olevat tsydeemit (ah selkeä termistö). Pitäisi vähän haipakkaa pitää. Muuten luulen, että ei ole mitään ongelmia, mutta kauluksen kanssa hieman. En oikein ole varma, että osaanko ihan ilman kaavoja semmoisen tehdä. Enköhän, on aikaisemminkin kaavoitta ommellut. :D

Lisäksi on jäänyt pahasti tuo koeviikkoneulonta päälle... Lankakerien loppuja piti johonkin käyttää, joten tällaista ööh, sekasikiötä sitten luvassa.


Ja tittididii, nehän ovat toki lapaset, musta-valko-harmaat yksilöt. Raidat ihan sikin sokin, onneksi yksi kaveri lupasi vastaanottaa nämä. Neuloin iloisesti ajatuksissani enkuntunnillakin, onneksi opettaja oli suht liberaali tämänkin suhteen. Ehkä voisin vähentää tätä mummoilua tunneilla, vois saada vähän paremman kuvan mun opiskelumotivaatiosta...

Tänään käväistiin muuten Kansallisteatterin kirppiksellä. Tungosta, krinoliinit menneet kättelyssä hattujen tavoin. Mukaani tarttui pala kangasta, persikansävyinen villatakki ja punainen vyö. :)



Ps. Yritin kuvata eilen hienosti vannehameyritelmääni prinsessakruunun kera, mutta kamera kuoli. Lupaan kyllä esitellä vielä senkin. :D

Kiiresolmu!

Apua. Kirjoittaminen jäänyt muutamalta päivältä - aikaa ei yksinkertaisesti ole ollut. Muutama esiteltävä juttu tässä muhii, joten huomenna voisin ottaa itseäni niskasta kiinni ja pistää rästineulonnat, valmistuneet jutut, ihanat ostokset ja kaksi projektia näkösälle. :)

Tähänhän jää koukkuun

Koeviikko tässä jo vetelee viimeisiään - ei kyllä yhtään haittaa. Huomenna vielä matikankoe, tänään laskin kolmisen tuntia kaverin kanssa kirjastossa. En muista pitkään aikaan jaksaneeni keskittyä matikkaan niin pitkään ja niinkin tarkkaavaisesti. Laskupari jäi vielä puurtamaan minunkin jälkeeni, luultavasti on sitten aika tulessa huomenna. Itse olen ihan tyytyväinen jos läpi menee. :D

Koeviikko ja lankanäpertely kyllä menevät käsi kädessä. Eikös luentoneulominenkin tai -virkkaus ole yliopistoissa ja AMK:ssa ihan yleinen harrastus?


Iskin kiinni pinkkiin pehmeään lankaan, jonka vyöte on kadonnut jonnekin. En ihan tarkkaan tiennyt, että mitäs tästä nyt tekisi - aamulla sen koulussa aloitin kun saksan kielioppi tuntui olevan hallussa ja lukemisesta ei tullut mitään. (On muuten ihan kamalaa kuunnella jotain biisiä ja analysoida samalla jotain muodollisia subjekteja ja yksikön toisen persoonan käskymuotoja, nim. "kuuntelen saksankielistä musiikkia ennen ko. aineen koetta".)


No, siitä sitten alkoi muodostua tuollainen reikäinen huivi, ihan vain kapea kun lankaa ei paljoa ollut. Iloisen vaaleanpunainen! Kuten sanoin, en ole virkkaamisessa mikään mestari, joten ihan perus puolipylväillä ja ketjusilmukoilla mentiin. Joka toinen kerros puolipylväs ja ketju, joka toinen rivi kiinteää. Heh, huomaa että keskittyminen tähän ei ollut mikään paras: jossain vaiheessa ilmestyi kuuden pylvään sijaan seitsemän, ja sitten nekin katosivat kun aloin taas tarkkailla tekemisiäni. Omaksi iloksi vaan, ei minua kymmenen sentin pituinen pylvästä leveämpi kohta haittane. ;)

Vanhempien epämääräisten aikataulusotkujen vuoksi jumitin tanssiopiston pihalla vesisateessa kyytiä odottaen ja mieli kyllä ihan sen mukainenkin. Myrtsinä kampesin autoon, ja äiti oli sentään yllättänyt kivoilla ostoksilla!


Hii. Huominen on kiva päivä kaikkineen: vika koe, kahvia, ihmisiä, uusien kenkien mahdollisuus, luultavasti uusia kangashankintoja ja tanssiharkat. Sitä odottaen!